*

Näkökulmia kouluun

Koulun tärkein tehtävä on unohtunut

Viime vuosina on käyty vilkasta keskustelua suomalaisesta peruskoulusta. Kouluamme on kritisoitu erilaisista näkökulmista ja sen uudistamiseksi on ehdotettu monenlaisia ratkaisuja. Julkisessa keskustelussa esille ovat tulleet mm. seuraavat näkökulmat:

 

- koulussa pitäisi kiinnittää enemmän huomiota työelämätaitoihin (http://www.hs.fi/paivanlehti/paakirjoitukset/Ty%C3%B6el%C3%A4m%C3%A4n+taitoja+on+syyt%C3%A4+opettaa+jo+peruskoulussa/a1417927516139?src=haku&ref=arkisto%2F)

- oppilaille pitäisi opettaa elämäntaitoja (http://www.hs.fi/mielipide/a1400741049190)

- oppisisältöjen valintaan ja kouluviihtyvyyteen tulisi kiinnittää enemmän huomiota (http://nyt.fi/a1305870531097)

- oppilaille tulisi opettaa taitoja, joita onnellisuus edellyttää (http://m.meidanperhe.fi/artikkeli/kasvu/kasvatus/filosofi_antti_s_mattila_opeta_lapselle_onnellisuutta)

- lisäksi on käyty keskustelua tietotekniikan hyödyntämisestä opetuksessa (http://www.hs.fi/mielipide/a1386827390594)

 

Kun koulua arvioidaan kriittisesti ja esitetään ehdotuksia siitä, kuinka koulun tulisi muuttua, olisi hyvä muistaa, miksi koulu on olemassa. Tähän saadaan vastaus perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista. Vuoden 2014 POPS (perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet)  toteaa, että koululla on neljä tehtävää:

 

- opetus- ja kasvatustehtävä

- yhteiskunnallinen tehtävä

- kulttuuritehtävä

- tulevaisuustehtävä

 

Koulun opetus- ja kasvatustehtävänä on tukea seuraavia asioita: ensinnäkin oppilaan monipuolista osaamista, toiseksi positiivista identiteettiä, kehitystä ja hyvinvointia, kolmanneksi osallisuutta, kestävää elämäntapaa ja kasvua demokraattisen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä ihmisoikeuksien tuntemista, kunnioittamista ja puolustamista. Perusopetuksen kulttuuritehtävänä on edistää monipuolista kulttuurista osaamista ja kulttuuriperinnön arvostamista sekä tukea oppilaita oman kulttuuri-identiteetin ja kulttuurisen pääoman rakentamisessa. Perusopetuksen yhteiskunnallisena tehtävänä on edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta kartuttamalla inhimillistä ja sosiaalista pääomaa. Perusopetuksen tulevaisuustehtävän toteutuminen tarkoittaa, että koulussa opitaan kohtaamaan muutostarpeita avoimesti, arvioimaan niitä kriittisesti ja ottamaan vastuuta tulevaisuutta rakentavista valinnoista. (POPS 2014, 18.)

 

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden välittämä viesti on selvä. Koulu ei ole pelkästään paikka, jossa opitaan yleissivistäviä tietoja ja taitoja sekä tutustutaan kulttuuriin, vaan sen tarkoituksena on myös edistää oppilaan kykyä arvioida kriittisesti ympäröivää yhteiskuntaa ja globaalia maailmaa sekä osallistua niiden kehittämiseen. Koulun tulisi palvella kasvavaa sukupolvea auttamalla sen jäseniä tulemaan kykeneväiseksi kehittämään yhteiskuntaa ja maailmaa parempaan suuntaan! Kun oppilaat kasvavat aktiivisiksi ja kriittisiksi kansalaisiksi, jotka kykenevät kehittämään maailmaa nykyistä paremmaksi, on koulun mahdollista täyttää myös tulevaisuustehtävänsä eli lupaus paremmasta tulevaisuudesta.

 

Kuinka koulun tulisi sitten käytännössä toimia? Perusopetuksen opetussuunnitelmassa (s. 24) esitetään, miten oppilaiden osallisuutta ja kriittisen ajattelun taitoja on mahdollista edistää:

 

- Oppilaat osallistuvat oman opiskelunsa, yhteisen koulutyön ja oppimisympäristön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin.

- Oppilaat saavat tietoja ja kokemuksia kansalaisyhteiskunnan osallistumis- ja vaikuttamisjärjestelmistä ja keinoista sekä yhteisöllisesta työskentelystä koulun ulkopuolella.

- Oppilaat pohtivat menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välisiä yhteyksiä sekä erilaisia tulevaisuusvaihtoehtoja

- Oppilaita ohjataan ymmärtämään omien valintojen, elämäntapojen ja tekojen merkitys paitsi itselle, myös yhteisölle, yhteiskunnalle ja luonnolle.

 

Entä toimiiko koulu nykyisellään tällä tavalla? Todennäköinen vastaus kuuluu: ei. Useita kouluja kattaneessa aihekokonaisuutta “osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys” koskevassa tutkimuksessä kävi nimittäin ilmi:

 

- Oppilaiden yhteiskunnallisten avainkäsitteiden hallinta on hyvin puutteellista.

- Oppilaiden aktiivinen osallistuminen kouluyhteisön toimintaan jää liian vähäiseksi.

- Koulun opetus ei vahvista kiinnostusta aktiivisempaan toimintaan, kouluyhteisössä tai koulun ulkopuolisessa yhteiskunnassa.

 

Näiden tulosten perusteella tutkimusraportissa päätellään, että “opettajia on entistä enemmän sitoutettava siihen, että he innostavat oppilaita demokraattiseen työhön” (Gullberg 2010, 154). Uusi opetussuunnitelma kertoo, mitä tämä tarkoittaa käytännössä.

 

Koska oppilaiden kasvatus aktiivisiksi ja kriittisiksi kansalaisiksi on koulun perustehtävä, eikä nykykoulu täytä sitä, tulisi demokraattisen kasvatuksen uudistamisesta tehdä koulujen kehittämisen tärkein tehtävä. Toisin sanoen koulua tulisi uudistaa yhteiskunnallisesti tiedostavampaan suuntaan. Oppilaiden roolista tulisi tehdä aktiivinen ja opetuksessa tulisi käsitellä yhteiskuntaan ja kestävään kehitykseen liittyviä kysymyksiä. 

 

LÄHTEET

 

Gullberg, T. 2012. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys. Teoksessa: Niemi, E. K. (toim.) Aihekokonaisuuksien tavoitteiden toteutumisen seuranta-arviointi 2010. Koulutuksen seurantaraportit 2012:1. Helsinki: Opetushallitus, 127–156.

 

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 (POPS 2014). [Viitattu 9.2.2015]. Saatavilla www-muodossa: <URL:http://www.oph.fi/download/163777_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf>

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat